tiistai 26. maaliskuuta 2013

One size fits for none - näin myös ravinnossa

Syöminen on yksi elämää ylläpitävistä tarpeista. On käsittämätöntä ajatella että joskus diabetestä on yritetty pitää aisoissa suosittelemalla 400-500 kcal kitudiettejä diabeetikoille ennen kun insuliinia keksittiin. Koulutukseni aikana opin, että ainoastaan noin 10-20 % energiankulutuksesta ihmiskehossa saavutetaan fyysisellä aktiivisuudella - loppuosa kuluu perusaineenvaihduntaan sekä ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon.

Tässä luomuviljelmästä kuvaa viime kesältä.
Ravinnosta puhutaan medioissa oman havaintoni mukaan melko paljon. Eiköhän ensi viikollakin jo tule lööppeihin uutisia: vielä ehdit rantakuntoon! Hyvähän ravinnosta on puhua, se lisää tietoisuutta, mutta valitettavan usein myös epätietoisuutta miten minun pitäisi syödä. Siksi otsikko one size fits for none - yhden koon tuotteet eivät sovi kenellekkään täydellisesti. Onko joku lähipiirissäsi tai kenties sinä itse kokeillut esimerkiksi karppausta? Toisella paino lähti putoamaan iloisesti, toinen taas taisteli vailla painonmuutosta ja kitui ruokavaliolla joka ei sopinut hänelle itselleen.


Kurkku - nam.
Personal trainerina ravinto-ohjauksen tulee perustua voimassa oleviin terveyssuosituksiin. Ja jälleen kerran, se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle ainakaan sellaisenaan suoraan. Oman haasteensa ruokailuun tuo myös yksilön nykyinen elämäntapa ja -rytmi. Jos asiakkaan keittiön kaapit on täytetty vaatteilla ja kirjoilla ruokatarvikkeiden sijaan lienee helpompaa lähteä ohjaamaan asiakasta tekemään parempia valintoja ulkona syödessä. Kenelle helpompaa? Asiakkaalle ilman muuta. Koen, että on helpompaa oppia uusia tapoja kun ne tuo mahdollisimman lähelle nykyistä elämää ja muutos ei ole kerta iskulla radikaali. Tähän taas toinen näkökulma on, että toiset tykkäävät laittaa koko elämän remonttiin kerralla. Kyllä, varmasti tykkäävätkin. Mutta mitkä on kauaskantoiset vaikutukset? Patrik Borg kirjoitti tästä aikaanaan omaan blogiinsa kirjoituksen ja olen taipuvainen ajattelemaan samalla lailla.

Tomaattisato oli valtava, valitettavasti aurinkoa oli liian vähän tarjolla vuonna 2012 kesällä.
Blogissa kirjoitettiin tv:n laihdutusohjelmista, joita on enenevissä määrin tarjolla. Siinä laihtuminen tulee kuin itsestään, puolen vuoden seuranta näytetään yhdessä tunnissa. Asiakkaan elämä muuttuu kertaheitolla melkoisesti, mutta mitä jää käteen esimerkiksi vuoden päähän? Tuleeko laihduttamisesta tapa vai jääkö asiakkaalle ajatus että tämä ei ole laihdutusta vaan elämän tapa jota haluan jatkossa noudattaa? En usko, että monikaan asiakkaista haluaa kokea olevansa jatkuvalla laihdutuskuurilla, vaan löytää tasapaino ravinnon ja liikunnan suhteen omassa elämässä.

Olen kuunnellut ihmisiä jotka kamppailevat painonsa kanssa ja löytänyt yhden tekijän mikä toistuu monen kohdalla. Henkilön asettama tavoite ei ole järkevässä suhteessa haluttuun aikatauluun, sen seurauksena tulee kuuluisat erittäin vähäkaloriset dietit. Terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa järjestettävänä nämä puolustavat paikkansa vaikeasti ylipainoisten ihmisten kanssa, mutta yksinään tehtynä voidaan saada paljon harmia aikaiseksi.
Aji Cristal chilit.

Itse suosittelen kaikille laittamaan kuntoon ensiksi ateriarytmin. Säännöllinen ruokailu on tärkein asia painonpudotuksessa sekä tietysti terveellisessä elämässä muutenkin. Kun syöt säännöllisesti on helppo lähteä tarkastelemaan ravinnon monipuolisuutta sekä laatua. Tuleeko riittävä määrä rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiinia puhumattakaan vitamiineista. Seuraava askel onkin katsoa annoskokoa - tämä usein korjautuu helposti kun syödään säännöllisesti monipuolista ja laadukasta ravintoa. Toki jos tuntuu että tämä on juuri sinun ongelmasi, kannattaa pohtia miksi annoskoko on mitä on. Onko portaiden perustat: säännöllisyys, monipuolisuus, laatu kunnossa?

Eipä tässä, taidan mennä syömään :)

ravintoterveisin,
Katja 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti