Olin eilen yliopistolla tuuraamassa kuulatunnilla hyvää ystävääni, jonka syysflunssa oli yllättänyt. Täytyy kyllä myöntää että vaikka tuuraus ei ollut ensimmäinen laatuaan oli taas mahtavaa olla opiskelijoiden keskuudessa! Jotenkin se vilpitön ilo ja riemu on niin käsinkosketeltavissa kun olla ja vaan voi :) Verrattuna omaan kuulatuntiini, ohjattavia on hyvin paljon enemmän tunnilla, joka tekee oman haasteensa tunnin ohjaamiseen. Pidän itse tarkasti huolta, että liikkeet tehdään ensisijaisesti turvallisella ja vasta sitten täydellisellä tekniikalla. Omasta mielestäni ryhmäliikuntatunnilla on ensikertalaiselle turha alkaa opettan montaa eri kohtaa liikkeestä jota hän ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Näin keskitytään ensiksi niihin mitkä on kehon turvallisuuden kannalta tärkeät asiat ottaa huomioon ja jatketaan sitten seuraavalla kerralla kohti täydellisempää tekniikkaa.
Eilisillä opiskelijoilla oli jo varsin hyvä tekniikka, MoveMe:n Taina on siis tehnyt hyvää työtä! Ja taatusti myös opiskelijat ovat harrastaneet liikuntaa saadakseen kehonsa toimimaan. Yksi iso asia on myös se, että koska suurin osa tuntilaisista oli melko nuoria, heillä oli myös liikeradat täysin auki. Oli upeaa seurata kun tehtiin avioero-liikettä (pareittain kuulasta kiinni vastakkaisilla käsillä ja kyykätään nojaamalla taaksepäin) että useampi kuin yksi pari teki kyykyn niin että melkein piti kaivaa kuoppa takamukselle kun se meni niin alas! WAU!
Viime kerralla hauskuutin oppilaita kauppakassi-liikkeellä, otettiin mielikuvamatka kauppaan perjantai-iltana, mitäs sieltä opiskelijoiden kassista löytyy. Ei, ei tonnikalaa ja makaroonia vaan sipsiä, kaljaa, siideriä, karkkia - eikun... ei tietenkään! Mutta olkoot kassissa mitä tahansa, hyvin se heilui ja niin heilui tälläkin kertaa. Ajatuksissamme siirsimme auton kauimmaiseen nurkkaan parkkipaikalla ja heilutimme iloisesti kassia matkalla takaisin autolle... toisella kierroksella olikin mielikuvissa jo sunnuntai ja tyhjät pantit painoi kasseissa saman verran mitä perjantaina kaupasta tullessa. Mielikuva tehosi hyvin ohjattaviin ja monelta karkasi pieni naurahduskin, loistavaa, ei treenauksen pidäkkään olla aina niin vakavaa.
Tälle kerralle otin ohjelmaani yhdeksi liikkeeksi niin kutsutun free stylen. Ehdotin opiskelijoille, että tämä viimeinen minuutin pätkä vedetäänkin tanssia perjantain kunniaksi siihen malliin että silmät kiinni ja tanssikaa niin kuin kukaan ei katselisi teitä. Tämä liike osoittautui omalla tunnillani hitiksi, ohjattavat oli ihan innoissaan tästä liikkeestä, mutta yllättäen yliopiston oppilaat oli hieman hämillään että mitä tässä nyt sitten pitää tehdä. Voitko neuvoa jonkun liikkeen mitä tässä pitää tehdä. Sanoin, että liikkeeksi voi ottaa minkä tahansa tänään tehdyn liikkeen ja kun vielä tuntui että mitä mää nyt teen, niin ehdotin suorin jaloin maastavetoa. Voin sanoa että 2/3 teki tiukasti suorin jaloin maastavetoa. Treenin loputtua analysoin toisen jumpan ohjaajan kanssa pukukopissa tätä ilmiötä ja mietimme, että oliko opiskelijoilla pelko heittäytyä? Pakko pitää kontrollista kiinni siinä missä oman tuntini jumpparit irrotteli ihan innoissaan? En tiedä, mutta palautteesta päätellen opiskelijat tykkäsivät siitä huolimatta tunnista ja minä sain heiltä mielettömän energiaryöpyn, juuri semmosen että voisi hypätä vaikka kuuhun asti.
Nyt tuli jo niin pitkä tarina, että jätän sen ohjelman lisäämisen seuraavaan bloggaukseen :) Huomenna vietetään isänpäivää, muistakaahan isäänne ja isoisiänne jos vain mahdollista. Ei ne odota kuuta taivaalta, mutta haluaa taatusti nähdä omat lapsensa ja lapsenlapsensa.
Kuntoiluterveisin,
Katja
Eilisillä opiskelijoilla oli jo varsin hyvä tekniikka, MoveMe:n Taina on siis tehnyt hyvää työtä! Ja taatusti myös opiskelijat ovat harrastaneet liikuntaa saadakseen kehonsa toimimaan. Yksi iso asia on myös se, että koska suurin osa tuntilaisista oli melko nuoria, heillä oli myös liikeradat täysin auki. Oli upeaa seurata kun tehtiin avioero-liikettä (pareittain kuulasta kiinni vastakkaisilla käsillä ja kyykätään nojaamalla taaksepäin) että useampi kuin yksi pari teki kyykyn niin että melkein piti kaivaa kuoppa takamukselle kun se meni niin alas! WAU!
Viime kerralla hauskuutin oppilaita kauppakassi-liikkeellä, otettiin mielikuvamatka kauppaan perjantai-iltana, mitäs sieltä opiskelijoiden kassista löytyy. Ei, ei tonnikalaa ja makaroonia vaan sipsiä, kaljaa, siideriä, karkkia - eikun... ei tietenkään! Mutta olkoot kassissa mitä tahansa, hyvin se heilui ja niin heilui tälläkin kertaa. Ajatuksissamme siirsimme auton kauimmaiseen nurkkaan parkkipaikalla ja heilutimme iloisesti kassia matkalla takaisin autolle... toisella kierroksella olikin mielikuvissa jo sunnuntai ja tyhjät pantit painoi kasseissa saman verran mitä perjantaina kaupasta tullessa. Mielikuva tehosi hyvin ohjattaviin ja monelta karkasi pieni naurahduskin, loistavaa, ei treenauksen pidäkkään olla aina niin vakavaa.
Tälle kerralle otin ohjelmaani yhdeksi liikkeeksi niin kutsutun free stylen. Ehdotin opiskelijoille, että tämä viimeinen minuutin pätkä vedetäänkin tanssia perjantain kunniaksi siihen malliin että silmät kiinni ja tanssikaa niin kuin kukaan ei katselisi teitä. Tämä liike osoittautui omalla tunnillani hitiksi, ohjattavat oli ihan innoissaan tästä liikkeestä, mutta yllättäen yliopiston oppilaat oli hieman hämillään että mitä tässä nyt sitten pitää tehdä. Voitko neuvoa jonkun liikkeen mitä tässä pitää tehdä. Sanoin, että liikkeeksi voi ottaa minkä tahansa tänään tehdyn liikkeen ja kun vielä tuntui että mitä mää nyt teen, niin ehdotin suorin jaloin maastavetoa. Voin sanoa että 2/3 teki tiukasti suorin jaloin maastavetoa. Treenin loputtua analysoin toisen jumpan ohjaajan kanssa pukukopissa tätä ilmiötä ja mietimme, että oliko opiskelijoilla pelko heittäytyä? Pakko pitää kontrollista kiinni siinä missä oman tuntini jumpparit irrotteli ihan innoissaan? En tiedä, mutta palautteesta päätellen opiskelijat tykkäsivät siitä huolimatta tunnista ja minä sain heiltä mielettömän energiaryöpyn, juuri semmosen että voisi hypätä vaikka kuuhun asti.
Nyt tuli jo niin pitkä tarina, että jätän sen ohjelman lisäämisen seuraavaan bloggaukseen :) Huomenna vietetään isänpäivää, muistakaahan isäänne ja isoisiänne jos vain mahdollista. Ei ne odota kuuta taivaalta, mutta haluaa taatusti nähdä omat lapsensa ja lapsenlapsensa.
Kuntoiluterveisin,
Katja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti