Maalla on mukavaa!

Olen aivan täpinöissäni! Ei, se ei johdu jouluaatosta vaikka sekin toki mukavaa on. Vaan toissailtaisesta retkestä yhdessä rakkaan kälyn kanssa. Olimme vierailulla kälyn perheen luona Sulkavalla ja siellä maaseudulla jossa katulamput on useamman kilometrin päässä heidän kotoaan. Siellä koulumatkalla lapset voivat nähdä karhuja (ei tosin talviaikaan) ja siitä ei ole huolissaan muut kuin lasten vanhemmat. Heillä voi käydä kesälläkin valoisaan päivänaikaan uimassa nakuna tai talvella mennä pyörimään lumihankeen ilman että naapurit on nenä kiinni ikkunassa.

20 asteen pakkasessa jäälyhdyt syntyvät nopeasti. Ja kyllä ne on kauniita <3

No mutta siihen retkeen :) Kävimme ottamassa alkuhien saunaan lumikenkäilyllä. Tämä on ehdottomasti yksi odotetuimmista lajikokeiluista mitä olen halunnut tehdä. Olen kokeillut lumikenkäilyä varmaan joku kymmenen vuotta sitten, mutta silloin oli lunta niin vähän etten oikein ymmärtänyt koko ideaa. Nyt Sulkavalla oli tosiaan lunta riittävän paljon että lumikenkäily oli äärimmäisen miellyttävää. Pimeä kun alkaa tulemaan jo kahden jälkeen iltapäivällä voin todeta että ulkona liikkuminen on todellakin asennekysymys heidän suunnallaan. Onneksi tässä perheessä siihen kannustetaan kaikin muodoin. Joten ei muuta kun otsalamppu päähän, lumikengät jalkaan ja sauvat käteen ja ei kun metsään ja pellolle tarpomaan. Metsässä ei juurikaan menty kuin hetken aikaa koska myrsky oli tiputellut oksia niin paljon, että kenkä saattoi jäädä niihin helposti kiinni (ja jos joku on mahdollista niin tottakai se minun lumikenkäni jäi kiinni maassa olevaan oksaan). Oikastiin metsän lävitse ja jatkettiin matkaa pelloille tassuttelemaan hiljakseltaan.

Onpa mukavaa, tämä siis lenkin jälkeinen kuva kuten huurasta ja punaisista poskista voi päätellä.

Lumikenkäily otti ainakin minulla päivän autossa istuneella erityisesti reiden etuosaan, käly kehui että siihen tottuu nopeasti, hänellä ei enää tullut tuntemuksia reisiin. Mutta kehui kenkäilyn nostavan jopa 30 asteen pakkasessa lämmön päälle sopivasti, hiihtoa ei kuulemma niillä asteilla enää voi tehdä, mutta lumikenkäilyä kyllä voi. Niin - mitä minä sanoinkaan siitä asenteesta :) Itse olen sitä mallia että hiki tulee liikkuessa aina, joten vaikka pakkasta oli lähes 20 astetta lähdin rohkeasti ohuella pipolla liikkeelle - onneksi. Ei mennyt aikaakaan kun naama oli punainen lämmöstä sekä hiki valui ohuenkin pipon alla :) Pyörähdimme noin tunnin lenkin ja päädyimme sen jälkeen saunaan pesulle sekä kieriskelemään lumihangessa. Sykemittaria en ole tämän vuoden aikana käyttänyt juuri lainkaan - lähinnä sen vuoksi kun tuli palautetta etten voi tehdä enää mitään ilman sykemittaria... kyllä voin! Mutta kieltämättä sykevyö antaa hyvää palautetta siitä missä mennään. Saman treenin tekeminen, onko sykkeet vielä samat vai voisiko hieman kiristää? Noh - uskon, että pääsen pian uudestaan lumikenkäilemään... joulupukilla näyttää olevan sen muotoinen paketti että meinaan pyörtyväni onnesta, uskon että siellä saattaisi lymyillä lumikengät :) Noh, se jää nähtäväksi...

Tässä maisemia jäältä auringonlaskuun, kello oli noin kahden pintaan...22.12.2012

Tietysti aina kun on kylässä oma arkinen puherrus kotona on pois, niin ehtii tekemään asioita mitä kotona estää ehkä takan lämmitys, ruuan teko, siivoaminen jne. Joten kävimme tosiaan ulkoilemassa Sulkavalla paljon enemmänkin. Isäntäperhe oli kolanneet lapsille luistelurataa heidän lähirannalle. Kävimme kairailemassa reikiä jäähän, jotta jääpeitteestä tulisi tasaisempi ja tietysti kolaamassa rataa auki kun tuuli oli tuiskuttanut lunta takaisin jäälle. Meillä ei ollut luistimia tällä kertaa matkassa mukana, mutta ensi kerralla ne on taatusti matkassa. Itselläni on sekä hokkarit että kaunokit, viimeksi olen luistellut hokkareilla... ja terästä, ei ole mitään käryä, voi olla että on kesäterässä, tai sitten ei. Tässä myös odotusmomenttia siihen seuraavaan lajikokeiluun - retkiluisteluun. Rantasalmi sijaitsee aivan Sulkavan vieressä ja siellä on kuulemma Suomen parhaiten hoidettu retkiluistelurata, toivottavasti pääsemme testaamaan sen seuraavalla visiitillä.

Tässä samaan aikaan otettuna kuva toiseen suuntaan, kohti aurattua luistinrataa. Taaimmaiselle on kairattu reiät ja tehty ensimmäinen kokeilu luonnon jään parantamiselle.

Siihen asti, oikein nautinnollista joulua! Viettäkää aikaa läheistenne kanssa tehden itsellenne mukavia asioita. Välttäkää tekemästä niitä asioita mitä on muka pakko tehdä, nauttikaa tästä hetkestä, tunnelmasta ja mahdollisuudesta.

*EDIT: Lumikengät tuli <3 *

jouluterveisin,
Katja